Verkkolaskutus Suomessa 25 vuotta: Digitaalisen talouden menestystarina

Tänä vuonna juhlistamme verkkolaskutuksen 25-vuotista taivalta – tarinaa, joka alkoi saunakabinetissa ja on vienyt meidät Euroopan kärkijoukkoon digitaalisessa taloudessa. Suomessa verkkolaskutus on saavuttanut 93,2 prosentin penetraation, jättäen taakseen EU:n keskiarvon, joka on vain 38,6 prosenttia. Tämä ei ole sattumaa, vaan tulos päättäväisestä yhteistyöstä, innovoinnista ja kestävistä valinnoista.

Saunakabinetista koko maan kattavaan verkostoon

Kaikki alkoi joulukuussa 1998, kun idea verkkolaskutuksesta syntyi saunakabinetin lämpimässä tunnelmassa. Visiona oli kehittää ratkaisu, joka soveltuisi sekä yrityksille että julkishallinnolle. Tavoitteena oli taloushallinnon sovelluksiin integroitava B2B2G-sähköinen lasku, joka olisi samanaikaisesti sekä visuaalinen että rakenteellinen. Vajaa vuotta myöhemmin, 19.10.1999, internet-pohjainen verkkolasku julkaistiin.

Vuoteen 2001 mennessä laajempi verkkolaskurunkoverkko oli valmis. Vuosien kuluessa verkkolaskutuksen levinneisyys on kiihtynyt, erityisesti isojen yritysten ja julkishallinnon vetämänä. Pian myös pienemmät yritykset liittyivät mukaan, kiitos taloushallinnon SaaS-palveluiden (Software as a Service) kehittymisen ja helppokäyttöisten ratkaisujen.

Miten Suomi nousi verkkolaskutuksen kärkeen?

Suomen verkkolaskuinfrastruktuuri perustuu nelikulmamalliin, jossa laskun lähettäjä ei tarvitse tietää laskun vastaanottajan sijaintia. Verkkolaskuoperaattorit varmistavat, että laskut löytävät perille luotettavasti ja tehokkaasti. Tämä toimintamalli yhdistettynä siihen, ettei Suomessa ole roaming-maksuja, on tehnyt verkkolaskutuksesta houkuttelevan kaikenkokoisille yrityksille.

Pankkien mukaantulo heti alkuvaiheessa oli ratkaisevaa, sillä se loi luottamusta erityisesti pienempien toimijoiden keskuudessa. Verkkolaskufoorumin perustaminen vuonna 2002 vauhditti entisestään yhteistyötä alan toimijoiden kesken ja loi vahvan pohjan teknologian yleistymiselle.

Kasvua ja kehitystä

Verkkolaskutuksen hyödyt ovat kiistattomia. Se nopeuttaa laskutusprosesseja, säästää kustannuksia ja vähentää virheitä. Logistiikka ja automaatio ovat muuttuneet merkittäväksi kilpailueduksi monille yrityksille.

Yrityksen digitalous -hankkeen Verkkolaskumittariston mukaan sähköisten B2B-laskujen määrä kasvoi vuosina 2020–2023 peräti 33 prosenttia ja B2C-laskujen 44 prosenttia. Vastaavasti paperi- ja sähköpostilaskujen määrä on ollut laskussa. Verkkolaskuosoitteellisten yritysten määrä on kasvanut 34,4% 2020 vuoden tilastoihin verrattuna.

Tulevaisuuden suunta

Vaikka Suomi on verkkolaskutuksen edelläkävijä, kehitystyö ei ole ohi. Digitalisaation kiihtyessä tavoitteena on luoda entistä saumattomampia prosesseja, jotka helpottavat yritysten toimintaa ja tukevat vihreää siirtymää. Yksinkertaisuus, luotettavuus ja avoin yhteistyö ovat avainasemassa myös tulevaisuudessa.

Verkkolaskutuksen 25-vuotinen menestystarina on erinomainen esimerkki siitä, mitä saavutetaan, kun teknologia yhdistetään vahvaan yhteiskunnalliseen tahtotilaan. Kiitämme kaikkia visionäärejä, kehittäjiä ja yrityksiä, jotka ovat olleet mukana tällä matkalla. Nostakaamme malja verkkolaskutukselle!

• Ajankohtaista
• Laskutus

Apix

Apix on verkkolasku-, verkkopalkka- ja EDI-operaattori eli lyhyesti sanomaoperaattori. Valvomme, että asiakkaamme sanomat kulkevat ja heidän kriittinen liiketoimintansa jatkaa turvallisesti toimintaansa. Toimimme Suomessa, muissa Pohjoismaissa ja Baltiassa.